Goodbye Finland! Hello Turkey!

Pakkaamista, pakkaamista ja pakkaamista. Tuntuu kuin viimeiset päivät Suomessa olisi mennyt vaa miettien että mitä vielä puuttuu laukusta ja mitä täytyy vielä lähteä kaupasta ostamaan. Pakkaaminen ei ollutkaan aivan niin helppoa kuin luulin, oli paljon asioita ajateltavana niin kynsisaksista tyynyliinaan. Nyt on elämä mahdutettu 2 isoon matkalaukkuun, toivottavasti mitään tärkeää ei nyt päässyt unohtumaan. Oon usein ennen lomalle lähtöä nähnyt painajaisii siitä kuinka oo unohtanut pakata kaiken tarpeellisen mukaan.

Tässä hieman otteita matkalaukun sisällöstä:
- Aurinkorasvat (Turkissa ne maksaa niin paljon että päätin ottaa ne jo täältä Suomesta mukaan)
- Lääkkeet
- Paljon kenkiä (Työkengät on meillä mustat tai valkoiset lenkkarit)
- Noin 30 toppi ja t-paitaa
- Shortseja pino
- Huppari (Turkissa on vielä melko viileää, etenkin öisin)
- Läppäri
- Kamera
- 2 kännykkää (Toiseen tulee Turkin numero ja toiseen jätän Suomen numeron)
- kasa erilaisia latureita ja usb-johtoja
- Villasukat (Kuulin kaveriltani että hotelleissa on kylmät lattiat)
- Tyynyliina (Tekee huoneesta kotoisamman)
- Nippu bikineitä (Vaikka töihin meenkin nii kyl niitä vapaapäiväkin löytyy)
- Muutama levy Fazerin sinistä <3 (Turkissa ei oo hyvää suklaata)
- Ja tolkuton kasa kaikkea sälää pullonavaajasta aina finnin puristus rautaan.

Kissa ei harmi kyllä pääse mukaan matkaan, vaikka kovasti se on yrittänyt itseään laukkuun pakata.

Huomenna siis lähtö kohti Turkkia 17:20! Oon jo näin pitkälle selvinnyt ilman mitään jännitystä mut tänään se sitten iski. Tajusin että oon tosiaan lähdössä, enkä lyhyeksi aikaa, vaan puoleksi vuodeksi!
Onneksi ensimmäiset vierailijat saapuvat jo kesäkuun alussa.
Heh, en hermostuksissani saa aikaseks tän enempää tekstiä, joten parempi jättää tää selitys tähän. Ens kerran postaankin sitten Turkista vähän ensi fiiliksiä :)

I choose to be happy!

Kuva: weheartit

Ennen kuin olet valmis maailman tuuliin, on paljon asioita hoidettavana Suomessa ennen kuin voit hyvin mielin jättää kodin taaksesi. Listasin tähän muutamia juttuja jotka on hyvä hoitaa vielä ennen kuin urasi ulkomaan matkaoppaana voi alkaa:

- Hoida verotus asiat kuntoon. Jos olet poissa yli puoli vuotta, siirtyy verotus oikeus siihen maahan jossa työskentelet.

- Käy hammaslääkärissä, jopa vaikkei sulla olisi reikiä sillä hetkellä, on hyvä kuitenkin tarkastaa asia, hammaslääkärien toimintametodit kun voi olla hieman erilaisia tuolla maailmalla.

- Rokotukset kuntoon! Yleisimpiin turisti maihin ei tarvitse mitää erityisiä rokotuksia, mutta tarkista että jäykkäkouristus on voimassa. Myös hepatiitilta on hyvä suojautua.

- Ostan puolen vuoden lääkkeet valmiiksi mukaan. Kohteesta yleensä kyllä myös näitä lääkkeitä voi ostaa, mutta resepti lääkkeet kannattaa ostaa Suomesta.

- Tärkeää! Älä muuta kirjojasi ulkomaille, vaan pysy kirjoilla Suomessa, vaikka vanhempiesi osoitteessa. Tällöin saat säilyttää Kela- korttisi.

Sitten alkaa se iso urakka, nimittäin pakkaaminen! Itse olen parasta aikaa yrittämässä mahduttaa koko elämääni matkalaukkuun, ei ole helppoa. Pitää ottaa tarpeeksi vaatteita, koska joka päivä ei ehdi pyykkiä pesemään, myös pitää ottaa selkä helle vaatetta kuin kevyttä takkiakin, kohteissa on alkukaudesta hieman viileänpää, etenkin iltaisin. Kaikkea pientä tarvitsee mukaan, mitä ei välttämättä tule heti mieleen pakkaa. Myös työn puolesta tarvitsee pakata muistiinpano välineet sekä työkengät tulee kaikkien hankkia itse.

Kun kaikki tuo on valmista ja lentokenttä alkaa kutsumaan, tulee eteen se lähdöin vaikein hetki. Pitää sanoa heipat perheelle ja ystäville jotka jää Suomeen. Vaikka olisikin aikaisemmin asunut yksin, niin usein on asunut sentään samassa maassa vanhempien kanssa, nyt on muutto pidemmälle, eikä äidin syliin pääsekkään kertomaan surujaan kun jokin asia harmittaa. Mun onneksi perheeni tulee mua moikkaamaan jo kesäkuun alussa, joten ei ole pitkä aika olla yksin. Kissaa jää ikävä, kun se ei sinne Turkkiin tule :(

Isi <3

Äiti <3

Rakas kissani Tinttu <3

Sisko <3

Mummo <3

Mutta tää on kuinkin sitä mitä haluan tehdä. Tiedän jos en nyt lähtisi, en koskaan tulisi lähtemään ja katuisin sitä koko loppu ikäni. Mun perhe tukee mua mun unelmassa, ja se on aivan HUIPPUA! ei kaikilla oo niin onnekas tilanne kuin mulla.

Katotaa jos saan jonkun postauksen tehtyy tosta pakkaamisesta tarkemmin :)

I miss u Lintsi!

Poikkean jälleen kerran aiheesta, mutta eipä ole juuri nyt muutakaan päiviteltävää.

Aikaisemmin suunnittelin etten lähde maailmalle heti kun opaskoulu loppuu vaan jäisin vielä täksi kesäksi suomeen, tätä päätöstä vahvisti myös se etten päässyt työhaastatteluun siihen firmaan minne halusin (finnamatkat, tjäreborg ja apollo tulee Päivölään suoraan haastattelee) Joten aloin henkisesti valmistautumaan jäämään. Samoihin aikoihin tuli sopivasti kutsu tulla taas töihin lintsille, joten päätös sanoa kyllä lintsille ei ollut kauheen iso kynnys. Edessä ollut kesä olisi ollut mun 5. kesäni linnanmäen laitetyöntekijänä.

 



Nyt kun alkaa tuo lähtö häämöttämään, olen alkanut ikävöimään ihania lintsi kesiä. Linnanmäelle oli niin helppoa mennä joka kesä kun tavat on tuttuja ja siellä oli satoja kavereita aina odottamassa, ja nyt on edessä ihan uusi ympäristö ja ihmiset, pelottaahan se vähän (lue:paljon).

Lintsi kesät oli ihan parhaita, tai sitten aika on vaan taas kullannut muistot... Mutta koskaan ei ollut aamulla sellaista fiilistä etten haluaisi mennä töihin. Päivät meillä oli pitkiä, 12 tuntisia, mutta niihin mahtui myös useita taukoja, joidenka aikana juoruttiin niin uusista lintsi pareista, asiakkaista, jarrumiehistä tai lintsin vakio kävijöistä.
Eka kesä oli vähän nihkee kun oltiin enimmäkseen töissä lastenlaitteilla, mutta mitä vanhemmaksi työntekijäksi tuli, sitä enemmän "valtaa" sai. Jokainen työntekijä saa 2 aikuisten laitetta lupalaitteeksi joka kesä, eli mulle lupalaitteita oli kertynyt 8; Panorama, kieputin, kieppi, kirnu, pikajuna, hurjakuru, mustekala ja kehrä, voin kertoo että olen ollut suhteellisen onnekas mun lupalaitteiden suhteen kun seassa on vain muutama huono.

Kaikista parasta lintsissä kuitenkin oli ne kaverit. Aina kun meni taukohuoneelle löytyi seuraa ja usein myös laitteille osui hyviä kavereita samaksi päiväksi. En oo koskaan kuullut ettei joku olisi lintsillä viihtyny muiden työntekijöiden takii tai että jotain olisi kiusattu, meillä oli ihan super hyvä yhteishenki jota vieläpä nostatettiin yhteisillä ryyppyreissuilla.

Tossa eräs kesä lintsi joutui huonoon valoon linnanmäen työtekijöistä tehdyn dokkarin takii, haluisin viel sanoo tosta että koko juttu oli ihan silkkaa asioiden suurentelua ja haastateltavat henkilöt olivat potkut saaneet ihan hyvistä syistä. Me päästään vessaan silloin kun halutaan ja taukoja on enemmän kuin tarpeeksi. Ehkä palkka ei ole päätä huimaava, mutta itse en ole koskaan tuota työtä tehnyt rahan takia. Meidän esimiehet aidosti myös välittää meistä, ja kuuntelee meidän mielipiteistä asioista. Joka vuosi asioita muutetaan parempaan suuntaan niin työntekijöille kuin asiakkaille. Uskon että moni lintsiläinen on näissä asioissa mun kaa samaa mieltä.

Eli jos sua ei matkaoppaan ammatti kiinnosta, niin miten olisi huippu kiva kesä Linnanmäellä? Itse suosittelen lämmöllä, ne on ollut mun elämäni tähän astisista kesistä ehdottomasti parhaita!

Uusi perheen jäsen!

Heräsin tänään aikaisin ja unen pöppörässä laahustin autoon ja otettiin suunnaksi Jumbon Stockmann ja hullut päivät. Oltiin jo paikalla ennen ku ovet edes avattiin. Olin nähny kuvastossa kivan läppärin ja vieläpä mukavan halpaan hintaan! Joten olin päättänyt varmistaa että tämä ihana läppäri kans tulee mukaan ja hain sen siis aamulla aikasin. Hirvee rynnistys oli kun portit avattiin, aikuiset ihmiset oikeesti lähti juoksee ja tönii toisii pois tieltä. Olin melko järkyttynyt...

Tässä tämä nyt sitten on:

Kuvat: Google

 



Kone on Asus X501a ja väriltään ihanan pinkki! En oo vielä hirveesti ehtinyt tähän uuteen tulokkaaseen tutustu, mutta tähän mennessä olen kyllä tykännyt. Ainoana miinuksena tosin on Windows 8 käyttöjärjestelmä, joka on mulle ainakin osoittautunut vaikeaksi... Miksi kaikki tekniikan jutut menee aina vaa vaikeemmiks vuosi vuodelta??!

Nyt on sitten hyvä lähteä maailman tuuliin kun on uusi ja TOIMIVA läppäri mukana. Tuskin ehdin kohteessa ihan hirveästi dataamaan, mutta skype on tärkeä että pääsee pitäään yhteyttä Suomeen.

Tutustu Turkkiin! Part. 3 Alanya

Alanya on yksi Turkin suurimpia turistikohteita ja sen suosio on kasvanut joka vuosi. Monelt suomalaiset onkin täällä ehtinyt vierailemaan ja joillekkin Alanya on tuttu matkaoppaat sarjasta. Itse tykkään Alanyasta kohteena vaikka onkin turisteille rakennettu, mutta jos lomalta etsii lähinnä aurinkoa, hyvää ruokaa, shoppailua ja juhlia.. niin Alanyasta kuitenkin löytyy noita kaikkia.
Halusin tehdä tälläisen "lyhyen" esittelyn Alanyasta kohteena, eli ehkä joku mun lukijoistakin innostuis sinne matkustamaan.

Alanyan Itäinen ranta ja satama Kalekukkulalta kuvattuna

 

Kalekukkula. Linnoitusta käytettiin aikoinaan sodassa Kreikkaa vastaan. Melko ehjänä on säilynyt. Sisäänpääsy 10Tl mutta osa linnoituksesta on suljettu yleisöltä.

 

Punainen torni. Toimi ennen asevarastona mutta on nykyään museo. Torni sijaitsee aivan satama kadun päässä.

 

Näkymä Kleopatra rannalle. Tarun mukaan sotapäällikkö Antonius totesi että Alanya on taivas maan päällä ja lahjoitti sitten rannan, palan taivasta, tulevalle vaimolleen Kleopatralle häälahjaksi.

 

Kleopatra rantaa

Alanyan majakka.

 

Alanyan rannoilla on paljon hienoja puistoja täynnä erilaisia istutuksia.

 

Alanyassa vieraileville suosittelen meriretkelle lähtöä. Retket kestää puoli päivää, monet retket sisältää myös lounaan. Merellä ruskettuu paremmin kun rannalla ja välillä tehdään lyhyitä uinti pysähdyksiä.

 

 

Monet veneet kiertää Kalekukkulan, jonka juurelta löytyy useita luolia joihinka liittyy monia taruja. Kuvassa merirosvolula. Kyllä, Alanya oli aikoinaan merirosvokaupunki. Tänne piilotettiin ryöstösaaliit, luola oli toki toiselta nimeltään myös neidonluola, koska huhuttiin että varastettujen esineiden lisäksi luolaan vietiin myös ryöstetyt neidot.

Toinen tunnettu luola on rakastavaisten luola, joka kulkee läpi kallion. Siellä aikoinaan rakastavaiset pysyivät salassa tapaamaan.

 

Jos olette lomallenne vuokrannut auton tai saat jostain muuten vaan kyydin, kannattaa suunnata Taurus vuoren rinteelle. Sieltä avautuu upeat näkymät Alanyaan. Tie tosin on melko huonossa kunnossa ja mutkittelevainen.

 

Toinen vierailun arvoinen paikka, joka oikeastaan on yksi suosikeistani, on Dimcay joki. Se on lähellä Alanyaa ja sinne pääsee paikallisbussilla numero 10. Joki on täynnä ravintoloita ja muita retkeily paikkoja. Tänne tulee myös monet paikalliset viettämään päivää. Etenkin jos tuntuu että ilma Alanyassa on liian kuumaa, kannattaa lähteä joelle vilvoittelemaan. Vesi on noin +15 asteista, mutta eihän se meitä suomalaisia haittaa!

 

Vielä yhdestä retkestä haluan kertoa, eli Managvatin jokiristeilystä. Managvat on vähän kauempana Alanyasta, sinne kestää matka autolla noin tunnin. Retkellä näkee upeat Managvatin putoukset joista matka jatkuu kohti hiekkasärkkiä (kuvassa). Veneet pysähtyvät siellä joilloin on mahdollista pulahtaa viileään jokiveteen tai hiekkasärkän toisella puolella olevaan lämpimään meriveteen.

 

Yritin kauheasti etti kuvaa Alanyan yöelämästä, mutta juurikaan mikään niistä ei ollut julkaisu kelpoinen. Tässä kuitenkin kuva yhdestä Alanyan suosituimmasta klubista, Robin hoodista ja Latinosta. Yöelämä keskittyy Satamaan, myös hyviä isoja klubeja löytyy Alanyan ulkopuolelta esim. Summer garden tai Crazy bull.

 

Sää Alanyassa on keskillä kesää kuuma, lähemmäs +40 astetta, joten hiki virtaa päivin ja öin. Suomalaiset matkustavatkin Alanyaan enemmän keväällä ja syksyllä, jolloin ilmasto on siedettävämpää +25-+30 astetta.

 

Hihhii, oon nyt jo ihan intopinkeenä lähdössä takaisin Alanyaan!

 

Lisää Alanya kuvia sitten kun pääse vihdoin sinne kohteeseen. Silloin luultavasti tulee enemmän kuvia ja vähemmän höpinää :D

 

Siinä teille vähän fiilistely musaa! :) Muistan ku tää soi jo sillo ku olin jotain 5-vuotias.

Opas ei ole lomalla!!

"Choose a job you love, and you will never have to work a day in your life."

 

 

Tämä on niin totta. Matkaoppaan ammatti on ollu pitkään sellainen unelma, minkä olen halunnut toteutta. Nyt kun se vihdoinkin on tapahtumassa, sitä on uskomattoman vaikeaa uskoa. En ehkä vieläkään ole täysin ymmärtänyt että reilun 2 viikon päästä lähden pois, ja vieläpä kauas. Mutta samalla on myös ihanaa päästä aloittamaan puhtaalta pöydältä, ympäristöön missä kukaan ei tunne mua tai mun menneisyyttä. Kauhulla jo odottelen sitä kun kohteessa iskee ikävä kotiin, oon kuitenkin koko elämäni ollut sellainen äidin ja isin mussukka. Uskon että työ ulkomailla tule kasvattamaan mua ja tulen löytämään uusi puolia itsestäni. Tää oli vaa tällänen fiilis avautuminen :)

 

 

Oikeasti halusin tehdä tämän postauksen kumotakseni yleisä harhaluuloja oppaan työstä.

Me ei olla lomalla, vaikka työskennelläänkin lomakohteessa!

En halua mitenkään tulevia oppaita masentaa mutta haluan valistaa myös työn huonoista puolista

 

1. Työaika

Olet töissä käytännössä 24/7. Työaikasi alkaa 00.00 ja päättyy 24.00. Ei opas kuitenkaan mikään kone ole ja tee töitä niska limassa joka sekuntti. Meille kuuluu ainakin 1 vapaa päivä per viikko. Jos on onnekas saa 2 vapaata. Mutta pitää myös varautua siihen että nuo vapaat siirtyy muuhun ajankohtaan jos sua tarvitaan töihin niin menet. Myös palvelupuhelimen kanssa olet töissä oikesti 24/7, jos soitto tulee yöllä kun nukut että sua tarvitaan, niin sitten kans menet selvittämään asian.

Etenkin lentokenttä päivät venähtävät pitkiksi kun ensin viedään jo lomansa viettäneet asiakkaat kentälle ja sitten otettaan uudet lomalaiset kyytiin.

 

kuva: weheartit

 

 

2. Kieli

Vaikka olisi töissä suomalaisella matkanjärjestäjällä (poikkeuksena lomamatkat ja aurinkomatkat) kaikki ohjeet, testamentit, AIVAN KAIKKI tulee 98% varmuudella ruotsiksi tai jollain muulla skandi kielellä. Myös suurin osa kolleegoistasi on skandeja. Kuten monet on huomanneeet, ruotsi ja norja kuullostavat melko samalta, ja tanskakin jotenkin on siinä porukassa mukana. Joten yleisesti oppaat puhuu keskenään "skandia". Silloin pitää suomalaisen muistaa aina huomauttaa läsnäolostaan jotta kieli muuttuu englanniksi.

Itse en osaa ruotsia juurikaan yhtään, ja tänään taas koin niin isoa riittämättömyyden tunnetta kun en saanut työsopimustani luettua, koska se oli ruotsiksi. FML.

 

3. Monitoimi osaaja

Oppaalta tullaan kysymään ihan mitä vain. Jotta olisit hyvä työssäsi sun täytyy olla lääkäri, lakimies, luonnontieteilijä, taidat jokaisen kielen, hengenpelastaja, huippu kuvaaja, virkkauksen maailmanmestari ja vaikka mitä! ja kaiken tämän lisäksi, muistaa myös olla se matkaopas.

 

4. Tapaturman sattuessa, olet ensimmäinen paikalla

Kävimme koulussa kriisinhallinta kurssin, eikä se ole mitenkään turhaa. Koskaan ei tiedä mitä tapahtuu ja silloin täytyy pystyä toimimaan. Isomman tai pienemmän tapaturman sattuessa yleensä opas on ensimmäinen joka ehtii tapahtuma paikalle ja kohtaa trauman saaneen asiakkaan. "Don't think, only action!" oli neuvo miten opas selviää. Jos tilannetta alkaa miettimään, ei ole enään avuksi kun tunteet valtaa mielen. Opas ei ole psykiatri mutta on kuitenkin aina läsnä ja auttaa.

 

5. Elämä matkalaukussa

Opas asuu kohteessa noin puoli vuotta ja muuttaa taas seuraavaan kohteeseen puoleksi vuodeksi. Joten koko elämä pitää saada mahdutettua matkalaukkuun. Itse koen tämän vaikeaksi, kun koskaan ei tiedä mitä tulee tarvitsemaan. 40kg saa tavaraa raahata mukaansa.

 

kuva: weheartit

 

6. Kotiin paluu

Tämä onneksi ei ole mulle vielä ajankohtainen asia mutta olen kuullut tästä aiheesta kuitenkin muilta oppailta ja entiseltä opettajaltani joka oli oppaana 9 vuotta.

Kotiin paluu kuulemma on suurin kulttuurishokki mitä opas tulee kokemaan. Onhan se ihan ymmärrettävää kun olet asunut viimeiset vuodet aina jossain lämpimässä maassa, ehkä hiukan sosiaalisempien ihmisten ympäröimänä kuin mitä suomesta löytää. Surkeampi fakta kuitenkin on se, että kun palaa kotiin, ei yllättäen olekkaan enään kavereita. Lets face it, monta vuotta piireistä poissa olleena ei niihin piireihin ole helppo palata. Eikö ole juurikaan muuta kerrottavaa kun mitä työssäsi on tapahtunut, eikä kaverisi jaksa tarinoitasi loputtomiin kuunnella.

 

 

Tässä saattoi tulla vähän negatiivinen kuva tästä työstä, mutta voin kuitenkin kertoa että niitä positiivisia puolia löytyykin sitten kymmenen kertaa enemmän!

 

kuva: weheartit

 



Tutustu Turkkiin! Part 2. Ruoka

Taisin mainita jo tossa edellisessä postauksessa että olen ihan rakastunut turkkilaiseen ruokaan, joten tässäpä teille siitä pieni postaus. Olen todella huono ottamaan kuvia ruuista, pahoitteluni siitä.

Aamupala/välipalat

Jos tilaat ravintolassa turkkilaisen aamiaisen, se mitä luultavammin näyttää tältä. aamiaislautaseen kuuluu juustoja, oliiveja, keitetty kananmuna, kurkkua, tomaattia, leikkeleitä, hunajaa, marmelaadia ja leipää. Tässä tapauksessa aamiaisella tarjottiin Lavas leipää. Ja palan painikkeeksi reilusti turkkilaista teetä.

Tässä jo ensimmäinen todiste etten ole ruuan mestari kuvaaja. Tätä syötiin aika usein aamiaiseksi, toisessa pannussa on tavallinen munakas turkkilaisella makkaralla ja toisessa pannussa onkin mun suosikkia, melemenia! Se on salsa munakas. Molemmat syödään ranskanleivällä kauhaisemalla, ei siis haarukalla.

 

 

Tässä myös kuva aamupalalta Alanyassa. Melemenia, ranskanleipää, salaattia (?) ja lämpimiä voileipiä.

 

Käyn tosi usein Simit saray nimisessä kahvilaketjussa välipalalla tai joskus aamupalalla. Tykkään paljon börekistä, eli tuosta pannukakun näköisestä suolaisesta herkusta. Tämä yksilö oli juustotäytteinen mutta myös lihalla sitä saa. Vierellä on pasteijan sukulaisia.

 

 

Päivällinen/illallinen

 

Erilaiset lihapadat ja muhennokset on suosittuja ruokia Turkissa. Tässä esimerkkinä lihapataa, jossa tuota lihaa ei ole säästelty. Melko mausteista oli suomalaiseen makuuni.

 Kana kebab. Kuvassa taustalla on pizzan sukulaisia lahmancuja.

Erikoisen näköinen ruoka osoittautui kanakastikkeeksi, ja pallura tossa päällä oli paistettua perunamuussia. Tämän ruuan valitsin turkkilaisesta keittiöstä jossa ruoka oli vitriinissä näytillä ja näytettiin vaa mitä haluu ja paljonko. Noh eipä se kokki englantia puhunut joten arvauksella meni.

Mixed grill oli usein tämän näköinen. Kiva annos jos ei tiedä mitä haluaisi syödä, joten näin voi kokeilla kaikkea. Lautasella oli kanaa, nautaa ja lammasta. Noita vihreitä chilejä tuntui olevan joka ruokalajissa.

 

 Ei niinkää perinteistä turkkilaista ruokaa, mut halusin lisää tänkin kuvan tänne kun oli niin hauska esillepano tässä ruuassa. Listalta tilasin kanaa soijakastikkeessa, noh tulihan sitä kanaa, mutta tuli myös pastaa, salaattia, ranskalaisia, nugetti, juustorulla ja kastikkeita. Jännää...

 

Kumpir, eli uuniperuna. Jättimäisen kokoinen peruna halkaistiin, peruna muussattiin sisältä voin kanssa muussiksi ja päälle ladottiin jos minkälaista täytettä. En jaksanut syödä tosta edes kolmas osaa.

Perinteistä turkkilaista ruokaa, köftejä, eli lihapullia. Tässä lihapullat on tarjoiltu grillatun tomaatin, pita leivän ja jugurttin kanssa. jugurtin sekaan oli laitettu valkosipulia ja sulanutta voita. nam nam!

 Kala annokset on yleensä tarkoitettu kahdelle, etenkin rannikkoalueilla huomasin että homma toimi näin. Kala tuotiin kokonaan grillattuna pöytään jossa tarjoilija sitten siisti sen ruodottomaksi. Lisukkeena uuniperunaa ja salaattia.

 Tavuk sis, kana varras, löytyy varmaan jokaisesta turkkilaisesta ravintolasta. Mutta hyviä ne on ja maukkaasti maustettuja!

Alanyassa melkein joka ravintolassa kannetaan pöytään tämä iso leipä, lavas, joka nautitaan joko sellaisenaan, tai erilaisten kastikkeiden kanssa, oma suosikkini on minttujugurtti kastike.

 Jälkiruoka

Hedelmät on ehkä paras jälkiruoka kuumassa Turkissa. Esim. Alanyasta löytyy monia kahviloita jotka myyvät tuorepuristettuja mehuja, ja vieläpä todella edullisesti. Tiedän ainakin millä herkuttelen kun kohteeseen pääsen asumaan.

 

Yleinen jälkiruoka on vanukas. Kuvassa on suklaa-kiivi vanukas. Ja makujahan löytyy vaikka kuinka paljon. Oma suosikkini on riisivanukas, eli Sutlac... aaah<3

 

 Turkilla on myös oma jäätelö! Se on venyvää ja jotenkin sitkeää, sitä vaivataan tuollaisessa kärryssä oikein olan takaa. Jäätelönmyyjä varmaan tulee pilailemaan kustannuksellasi kun yrität jäätelöä ostaa, varoitan siis jo etukäteen ettet hämmenny liikaa kun hän vetäsee töttörön yllättäen kädestäsi.

Turkki on tunnettu teestä, mutta myös toinen lämmin juoma on siellä erittäin hyvää, sahlep. En ole vielä päässyt selvyyteen että mitä tuo juoma on, hunajaa siinä ainakin on mutta se on maidon väristä.. Ite sanoin että se on xmas in the cup! Taustalle se mun suosikki, eli riisivanukas.

 

 

Tulipas tästä ruokien esittelystä pitkä postaus, ja tästäkin oli jo kuvia jouduttu karsimaan. Toivottavasti Turkissa vieraillessasi uskaltaudut maistamaan jotain paikallista (ja menettää sydämmesi sille) kuin että syöt viikon mäkkäri mättöä. Ruokahan on Turkissa super edullista, jos tietää minne mennä ;)

Jos teillä on jotain hyviä kokemuksi jostain ruuasta, olisi kiva kuulla siitä niin ehkä tulisi maistettua sitä sitten kesällä!

Makoisaa kevättä! 

Tutustu Turkkiin! Part 1. Istanbulin nähtävyydet

Aloitan matkaoppaan urani Turkin Alanyassa joka on entuudestaan mulle tuttu, joten eipä ainakaan pelota sinne lähteä kun on tutut kulmat. Kun en oo viel kohteeseen päässyt päätin vähän fiilistellä ja tehdä Turkki postauksia ja tutustuttaa teidätkin tuohon hienoon maahan! Olen Alanyan lisäksi käynyt Istanbulissa 4 kertaa ja ihan rakastunut tuohon kaupunkiin. Joten aloitan Kertomalla Istanbulin nähtävyyksissä joissa itse olen ehtinyt vierailla, paljon on vielä kyllä näkemättäkin!

ISTANBUL

Tässä seison yhden mun suosikki nähtävyyden edessä, Galata tornin. Pientä lisä maksua vastaan pääsee tornin huipulle ihailemaan kaupunkia. Viime reissullani kuulin jännän tarinan torniin liittyen. Kerrotaan että vuosi satoja sitten ensimmäinen ihminen lensi tornin huipulta itse rakentamillaan siivillä. Tuohon aikaan kun ihmiset oli vielä peloissaan kaikkea uutta ja outoa, pääteltiin että tuo keksijä on paholaisen lähettiläs, joten kansa tappoi hänet ettei pahuus pääse leviämään kaupunkiin.

 

Tässä näkyy se mun aivan suosikki kohde, sininen moskeija. En ole koskaan nähnyt mitään niin kaunista kun tuo moskeija yöllä valaistuna, tuo mieleen Disney linnat. Oon yrittäny ottaa siitä kuvaa varmaan sata kertaa muttei se koskaan näytä niin hyvältä kamerassa kuin oikeasti. Joten sinne vain livenä sitä ihastelemaan!

 

Kuvaa vielä tuolta moskeijan sisältä. Kun vierailee moskeijassa tulee peittää olkapäät ja polvet, sekä ottaa kengät pois. Jossain paikoissa naisten tulee myös peittää hiuksensa. Ihan vaan vinkkinä muille legginssi tytöille, nuo leggarit ei mee housuista Turkissakaan.

 

Tämä on yksi tunnetuimpia nähtävyyksiä Istanbulissa, Hagia Sophia. Eli ennen tämä oli kristittyjen kirkko, mutta myöhemmin muslimit muutti sen moskeijaksi ja nykyään se on museo.

 

Hagia sohpia sisältä. Itse olin hieman pettynyt kun luulin että tuolla sisällä olisi paljon enemmän tavaraa näytillä, joten en menis sanoo että oli hintansa värtti. Mutta kuitenkin suosittelen täällä vieraillessa harkitsemaan oppaan palkkaamista, koska muuten kohteesta oli tosi vaikeaa saada mitään irti.

 

Tämä kuva on myös Hagia Sophian sisältä. Jotenkin vähä hämärä kuva, kun ei saanut käyttää salamaa tätä kuvatessa.

 

Kävimme myös Topkapi palatsissa, mutta siellä tuntui olevan kuvaus kielto vähän joka paikassa, joten kuva saldo jäi pieneksi. Topkapissa asui ennen sulttaanit ja heidän jalkavaimonsa. Tuolla oli näytillä jos minkälaista esinettä, niin sulttaanien vaatteista (jotka olivat aivan VALTAVIA) arvokkaisiin timantteihin. Alueella oli myös haaremi, mutta sinne olisi pitänyt maksaa lisää että olisi päässyt tuota mystistä naisten valtakuntaa ihmettelemään. Suosittelen vierailua täällä!

 

Basilica Cistern, eli maanalainen vesisäiliö. Täällä myös James Bond käväisi elokuvassa From Russia with love. Upea paikka, hienostu valaistut pylväät jotka kohosivat tummasta vedestä, jossa uiskenteli isoja kaloja. Tunnelmallinen musiikki loi vielä viime silauksen.

 

 

Basilica Cisternistä löytyi myös taruista tuttu Meduusan pää. Ei aivan auennut mulle että miten tuo meduusan pää liittyi tuohon vesisäiliöön.

 

Grand Bazaar, eli jättimäisen suuri basaari. Tuolta löytyi ihan kaikkea, ja jos jaksoi kävellä basaarista vielä hieman alemmas tuli Egyptiläiseen maustebasaariin jossa tuoksut oli mitä upeimmat. Yllätyin positiivisesti että tuolla basaarissa ostoksia tehdessä sai tuotetta katsella ihan rauhassa ilman että joku hengitti niskassa, niinkuin Alanyanssa ja muissa turistikohteissa jossa kaupan käynti on toisinaan liiankin villiä.

 

istiklal street, tai niinkuin mä kutsuin sitä, busy street. Oli päivä tai yö niin tuo katu oli aivan täynnä porukkaa, ja kaiken keskellä meni vielä vanha raitiovaunukin. Tuolta kadulta löytyi tunnettuja muotiketjujen liikkeitä, kuin pieniä putiikkeja ja ravintoloita. Satuttiin kerran paikalle kun käynnissä oli mielenosoitus, poliisi heitti väkijoukon keskelle jonkinlaisen kaasupommin. Olin ihan järkyttynyt mutta paikalliset veti vain huivia kasvoille ja jatkoi kävelyä. Ei tälläsiä tapahdu ihan joka päivä Helsingissä.

 

Siinä vielä lisää todistus aineistoa miten ruuhkainen kaupunki tuo Istanbul on. Kuva on otettu alikulku tunnelista tavallisena arkipäivänä.

 

Galata sillan kalastajat. Ja niitähän oli monta! Osa kalasti vielä myöhään yöhön asti vaikka sillalla tuuli kylmästikkin.

 



Istanbul on kaunis kaupunki päivällä, mutta ite hurahdin noihin yöllisiin valaistuksiin aivan täysin. Kuvassa Fatih moskeija ja edustalla veneitä josta myytiin kalaleipää, joka on suosittu välipala Istanbulissa. Se on siis puolikas ranskanleipää johon on laitettu sisälle pieniä, sillin kokoisia paistettuja kaloja, sipulia ja salaatin lehti.

 

Kuuluisa silta joka erottaa Euroopan ja Aasian. Aika makeeta eikös?

 

Loppuun vielä kuva söpöstä parvekkeen asukkaasta.